Luudanvarressa keikkuen
Tänään näen kollin! Olen nukkunut 12 tuntia unetonta unta melkein yhteen pötköön, harjannut hampaat vain joidenkin niistä välissä ja herännyt tänään palkkapäivään.
Eilinen oli voimatonta suhrua. Väsymyksen 150 kiloinen olemus istui hartioillani aamusta lähtien ja hoputti kantapäät kylkiini hakaten lisäämään vauhtia vaikka töin tuskin pysyin pystyssä. Sarvipäinen ylensyönyt seuralainen pisteli surun hiilihangolla lapaluiden väliin, vyörytti kivun keilapallojaan kohti kiihtyvällä tahdilla, kompuroin väistöliikkeitä huonomalla menestyksellä iltaa kohti. Olon musertavuutta lisäsi aurinko joka tunki säteineen sälekaihdinten välistä tehden olon tukalaksi sisätiloissa. Ulkona valo oli paperiviiltoja iholla, pöly kaihersi kurkkua ja punasi silmät, mutta vain siksi että oli väsymys. Tiedän tämän koska. Itse toivoin voivani olla tuo nainen, maalata maiseman yöksi, pois silmiä kivistämästä. Paras mihin pystyin oli pukea kuudelta illalla yöpaita päälle, vetää viltti korville ja sulkea silmät.
Tänään on puolikas päivä, paitsi minulle joka lupauduin iltavuorolaiseksi. Pysyn kaupungissa pääsiäisen joten ylitöillä ei ole niin väliä. Konttori hiljenee mukavasti alkuiltapäivästä, ja odotan jännityksellä miten ison suklaamunan saan kiirastorstai-illan uhrauksestani, semmoisen esimies lupasi minulle munia kun vuorosta sovittiin.
Illalla näen kollinlollin ja autan peeämässeiseltä osaltani tuhoamaan Veloenan hedelmä- ja pähkinäylijäämää, taidankin olla parhaassa mahdollisessa (hormonaalisessa) vireessä imuroimaan juhlanjämiä turpeaan fyysisyyteeni. Ah, mikä ihana pikku pääsiäisnoita syntymässä, kylläkyllä ystäväiseni!
Ainoa pääsiäisloma-toivesuunnitelmani on päästä kävelylle sinne missä pajut kissovat, saisinkohan huivipäistä seuraa reissulleni, kettuseni, lumityttöseni, tuntemattomat tervehtijäni, mitäs sanotte?
Nyt ehdin vielä tohottaa tiskit ja pyyhkiä pölyt ennen töihin lähtöä, onpas hienoa olla herännyt melkein ennen aurinkoa.
Pääsiäisiloa sinulle, vaikka varmasti päivittelenkin pyhiä pitkin.
Eilinen oli voimatonta suhrua. Väsymyksen 150 kiloinen olemus istui hartioillani aamusta lähtien ja hoputti kantapäät kylkiini hakaten lisäämään vauhtia vaikka töin tuskin pysyin pystyssä. Sarvipäinen ylensyönyt seuralainen pisteli surun hiilihangolla lapaluiden väliin, vyörytti kivun keilapallojaan kohti kiihtyvällä tahdilla, kompuroin väistöliikkeitä huonomalla menestyksellä iltaa kohti. Olon musertavuutta lisäsi aurinko joka tunki säteineen sälekaihdinten välistä tehden olon tukalaksi sisätiloissa. Ulkona valo oli paperiviiltoja iholla, pöly kaihersi kurkkua ja punasi silmät, mutta vain siksi että oli väsymys. Tiedän tämän koska. Itse toivoin voivani olla tuo nainen, maalata maiseman yöksi, pois silmiä kivistämästä. Paras mihin pystyin oli pukea kuudelta illalla yöpaita päälle, vetää viltti korville ja sulkea silmät.
Tänään on puolikas päivä, paitsi minulle joka lupauduin iltavuorolaiseksi. Pysyn kaupungissa pääsiäisen joten ylitöillä ei ole niin väliä. Konttori hiljenee mukavasti alkuiltapäivästä, ja odotan jännityksellä miten ison suklaamunan saan kiirastorstai-illan uhrauksestani, semmoisen esimies lupasi minulle munia kun vuorosta sovittiin.
Illalla näen kollinlollin ja autan peeämässeiseltä osaltani tuhoamaan Veloenan hedelmä- ja pähkinäylijäämää, taidankin olla parhaassa mahdollisessa (hormonaalisessa) vireessä imuroimaan juhlanjämiä turpeaan fyysisyyteeni. Ah, mikä ihana pikku pääsiäisnoita syntymässä, kylläkyllä ystäväiseni!
Ainoa pääsiäisloma-toivesuunnitelmani on päästä kävelylle sinne missä pajut kissovat, saisinkohan huivipäistä seuraa reissulleni, kettuseni, lumityttöseni, tuntemattomat tervehtijäni, mitäs sanotte?
Nyt ehdin vielä tohottaa tiskit ja pyyhkiä pölyt ennen töihin lähtöä, onpas hienoa olla herännyt melkein ennen aurinkoa.
Pääsiäisiloa sinulle, vaikka varmasti päivittelenkin pyhiä pitkin.
Kommentit
Kivaa, että säkin olet tulossa tämän illan hedelmäkesteihin :D
qgchdxhg, aikamoisen akrobaattista varmistelua wv:ltä..
(itsekin ajattelin ehdottaa samaa, mutta vedin sitten ehdotuksen pois)
kettunen aikoo kuitenkin poistua kaupungista maille, ja toivoo, että kuulee mustarastaan laulun oikeassa metsässä. mutta kävelythän ei tähän pääty : )
Lumikki, soitan sinulle huomenissa.
Karri, tänään olen minäkin nauttinut, aurinko lämmittääkin jo :)