Puisto on jäinen mäki
kodin suunta on ylämäkeen. saappaan pohjalta puuttuu tahto mutta autio puisto väistää kun pyytää tietä.
kuvittelenko vain vai onko tämä harha totta?
ei, ethän vastaa, jos kuitenkin pidän tämän illuusion, se pukee minua niin. olen tottunut sen tuntuun, tähän hiostavaan keinokuituun.
anna anteeksi, en tarkoittanut niitäkään sanoja. joskus sitä vain, niin, tiedäthän.
myöhemmin se voi tuntua hyvältäkin. pitkällä aikavälillä poikia hyvää. mitä sitten jos nyt olet sekaisin kivusta.
harhaa.
sekaisin, luulet. et viitsisi liiotella. mitä sinä tiedät oikeasta kivusta.
ravista vähän, noin juuri, näetkö kuinka se irtoaa.
ei se sen vaikeampaa ole, kohta et muista surreesikaan.
kuvittelenko vain vai onko tämä harha totta?
ei, ethän vastaa, jos kuitenkin pidän tämän illuusion, se pukee minua niin. olen tottunut sen tuntuun, tähän hiostavaan keinokuituun.
anna anteeksi, en tarkoittanut niitäkään sanoja. joskus sitä vain, niin, tiedäthän.
myöhemmin se voi tuntua hyvältäkin. pitkällä aikavälillä poikia hyvää. mitä sitten jos nyt olet sekaisin kivusta.
harhaa.
sekaisin, luulet. et viitsisi liiotella. mitä sinä tiedät oikeasta kivusta.
ravista vähän, noin juuri, näetkö kuinka se irtoaa.
ei se sen vaikeampaa ole, kohta et muista surreesikaan.
Kommentit