Hki-Tallin-Hki

Nojaan leukaa kämmeneen. En saa väsyneesti liukertelevista ajatuksista poimittua yhtään järkevää josta aloittaa. Kädet tuoksuvat voimakkaasti vieraalle käsirasvalle, kukille joita en tunnista. Hoidatin ne hetken mielijohteesta tallinnalaisessa kauneussalongissa aiemmin päivällä. En lakkaa lyhyinä pidettyjä kynsiäni juuri koskaan, sormenpäät tuntuvat oudon jäykiltä ja kömpelöiltä otteita varoessa. Kynsilakka on kuivanut ajat sitten, mutta vieras aine kynnen päällä muuttaa motorista olemista vielä nytkin kun näpyttelen tätä, pysähdyn oikomaan sormiani kesken lauseen.

Aamupäiväinen Helsinki kylpi auringossa kun katamaraani irtosi Kanavarannasta, mutta paria tuntia myöhemmin Tallinnan kaupungin siluetti piirtyi suhruisen tummana horisontissa. Maisemanvaihdos teki silti hyvää. Sain hankittua paitsi vieraat kädet, myös kassillisen kuohuvaa perjantain juhlia varten. Pieni jääkaappini tulee pullistelemaan pelkistä pulloista.

Äh, takkuista, parempi mennä pesemään naama ja kaivautua peiton alle sykkyrään. Raskas pää odottaa unta.