Käteni lepäävät

käteni lepäävät

olen kutonut pohjoisen taivaan
tähdenlentoineen

välähdykset, värinän
räjähdyksen jälkeisen tärinän

joka nyt välkehtii ja tuikkii
vaatteena

kangas on raskasta kämmenen alla
rosoinen pinta paljastaa
risteävät langansyyt

sormet lukevat tummia sävyjä
suonissa virtaa
vasta haukottu happi

käteni
kevään kutoneet
kesän
lepäävät
syksyn

valmis vaate
roikkuu puulla

iho ohenee osaamatta kaivata

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Mika kuvaus! Taytelaista...herattaa ajatukseni polullesi.

Suositut tekstit