Hiirien selässä syksy

Hiirivaiheessa (jossa hiiret, nuo pienet vihreät ja keltaiset kipittävät kilpaa nenäsi paikalle kasvaneesta kärsästä) kissa pitää etäisyyttä.

Harmaa silkkinen katsoo kummeksuen matkan päästä emännän metamorfosia laulelevasta pusuttelevasta sylistä vihreää sylkeväksi kovaääniseksi kärsäeläimeksi jonka vielä juuri ja juuri tunnistaa ominaishajusta, vaikka korinansa onkin jotain todella välttelemisen arvoista, sitä kun tuntuu aina seuraavan tahmainen pärskis.

Mutta ennen pitkää tämäkin loppuu, uskon, koska en ole Kafkaani lukenut. Katoaa kärsä, palaa arki ja pääsen ulos. Odotamme sitä molemmat, kissa ja minä (täällä jossain).

Kommentit

Foxy sanoi…
niin Kattisi taitaa olla erityisherkkä millekään vesipitoiselle, mutta että myös emännän pärskeille...!

parane pian!
Anonyymi sanoi…
no ehkä tuo tuossa yllä oli hieman väritettyä, potemisväsymyksen sävyttämää. ollaan me nukuttu vierekkäin nämä köhitytkin yöt. :) niin, kiitos. työn alla. vaikka olenkin huono makaamaan.

vii
Foxy sanoi…
pakkosairasmakaaminen on niin tylsää, ellei ole niitä onnellisia, jotka pystyy nukkumaan melkein koko ajan, minä en pysty. just tolta varalta kannattais olla telkkari, et vois vaikka leffoja katella, kun ei muuta jaksa.
lupiini sanoi…
Kissoissa on flunssaiselle koiriin nähden se etu, etteivät ne syö käytettyjä nenäliinoja ja kaatele niiden toivossa roskiksia pitkin lattioita. Jos nyt haluaa nähdä asioissa valoisia puolia, mikä lienee lentsun kourissa tarpeen :)

Paranemista kissan emännälle!
viive sanoi…
Voxis, onneksi on dvd joka kannettavan ruudultakin näyttää ihan hyvältä kun telkkari-ajan tuumakoot on onnistunut unohtamaan.

Kiitos Lupiini, totta tuo, Tiitua ei voisi liinani vähempää kiinnostaa, mitä nyt sängyllä odottavista käyttämättömistä saa mukavasti päiväunien ajaksi pehmustetta vatsan alle.

Suositut tekstit