kysyä pelätä kirjoittaa

kasvoja vailla silmiä
sanoja
suu täynnä hiekkaa

pistiäisiä
metsässä valo särkyy puiden latvoihin
kangasmätäs tuoksuu helteelle
on kuuma
ja ilma makaa hiljaa
kahlaan unta
sanoja joita ei löydy
ravisuttaa
metsän yksinäisyys kääntyy minuun
puiden raapivat varjot
polttavat jäljen olkavarren paljaaseen ihoon

voida kirjoittaa
kysyä
pelätä
pettymystä

metsä merkitsee kulkijansa
makaa hiljaa
kuuma valo

enkä voi kysyä
pelätä
kirjoittaa
sanoja joita ei ole