runotyttö ovuloi

pian olen kulunut kuun kahdeksan puolikasta
olen ollut ilman ihoasi
neljä täyttä kuuta vailla sanoja

mahdatko vielä muistaa kuinka silloin poimin
korini täyteen sylini sanoja koko
olkavartesi matkalta

sinä et sitten palannut siltä
matkaltasi
hartiasi eivät

ne eivät olleet ne samat
joita pitkin luin sinulle ääneen
muistatko, lapaluiden yli luin ja korjasin talteen

kaiken mitä sinulla oli minulle sanottavaa
korjasin talteen ihojen välisen keskustelun
ja tauot

huokauksina tottakai

ja vielä kun posti kulki ja uskalsin odottaa
luin samat aallot käsialasta jolla kirjoitit ja kerroit kaiken
mitä sinulla oli minulle sanottavaa

kuorissa tuoksui suolainen tuuli
niin voimakas että se tarttui sormiin
kostutti hiukset

ja kiharsi

niin kuin olisin itse kävellyt vierasta rantaa
lahkeet käärittyinä puoleen sääreen
niin kuin en koskaan kotona

olen kiertänyt neljä kuuta
kiertänyt hiukseni simpukaksi korvalle
kuunnellut kahdeksan puolikasta

mutta sinun matkasi on toinen
sanasi minulle lopussa, tai muste
kuivaa kuin lahkeet

vieraat, käärityt