Black Peteä pitkin kotiin
Raitiovaunun takaosassa seisten olen näkevinäni kuinka raiteiden välinen suikale asfalttia kiiltää ja ohenee venyessään pituutta. Muisto maistaa saman nauhan, joka värjäsi kielen ja huulet vuonna 1990, sitä ostettiin jäähallilta välitunnilla ja kuorittiin oranssista paperista. Jäähallin kahvion televisiosta seurattiin tekstitv:stä montako öljysäiliötä roihusi pommitusten jäljiltä edellisen tunnin aikana tapahtuneiden ilmahyökkäysten seurauksena, lähi-idän öljysota saippuasarjana.
Vaunusta kadulle, katua ylös, katse ylös viidenteen, jossa valot vielä palavat, ystävän erkkerissä ryöppyää kärsimyskukkaköynnös. Toivotan hiljaa hyvää yötä kaikille neljälle eläimelle.
Olo on yksinäinen, niin kuin aina jäädessä ja lähtiessä. En pysty palauttamaan kuuman hiekan tuntua mieleeni, en sen meren tuoksua, jonka horisonttiin en ole koskaan katsonut. Olo on yksinäinen, niin kuin aina pimeässä illassa, väsyneenä, mutta vain kotiovelle asti - kurkur-konkretia hälventää epämääräisen rakkaudettomuuden tunteen. Minulla on mitä antaa ja kenelle.
Ehkä huomenna kirjoitan runon, enkä vain lue.
Vaunusta kadulle, katua ylös, katse ylös viidenteen, jossa valot vielä palavat, ystävän erkkerissä ryöppyää kärsimyskukkaköynnös. Toivotan hiljaa hyvää yötä kaikille neljälle eläimelle.
Olo on yksinäinen, niin kuin aina jäädessä ja lähtiessä. En pysty palauttamaan kuuman hiekan tuntua mieleeni, en sen meren tuoksua, jonka horisonttiin en ole koskaan katsonut. Olo on yksinäinen, niin kuin aina pimeässä illassa, väsyneenä, mutta vain kotiovelle asti - kurkur-konkretia hälventää epämääräisen rakkaudettomuuden tunteen. Minulla on mitä antaa ja kenelle.
Ehkä huomenna kirjoitan runon, enkä vain lue.
Kommentit