Hyväillä säröistä pintaa

Pää on kiinnittynyt natisten paikoilleen. Kahdentoista tunnin unien jälkeen, maanantaiaamu.

Pelkäsin unta odotellessa rikkoneeni jotain, aamulla sen huomaan. Helisen sirpaleita paidanhelmasta. Liikaa hyvää oloako? Liikaa humalaa, kieppuvaa tanssia hiukset auki. Räsähdin hymystä, kasvoista, oman hymyni äkillisyydestä. Menköön, rikotaan ja korjataan. Annan hyväillä säröistä pintaa, koettaa sormenpäillä kolot. Annan myöten sen verran. Hyvän olon ujuttautua hiljaa, hiljaa.

Tarvitsen ulkoilman kirpeän konkretian kasvoilleni, pesemään pois nämä mietteet. Ja kirkkaita sanoja, tiedän jo. Brodskyn ja Kyrklundin.

Kommentit

Suositut tekstit