Ääneenlukemisen ajattelua

Sinä luet minulle ääneen hiljaisessa huoneessa
joka on meidän maailmamme.

Minä näen kuinka sanat
muodostuvat huulillasi.
Kuulen äänesi.

Isoilla kirjaimilla hetken horjumaton paino

laskeutuminen pisteeseen.

Tauko, kevyesti

keuhkoihin vedetty ilma purkautuu seuraavaan
lauseeseen.

Sinä kannattelet minua sanoilla
rakennat lautan
merelle joka on meidän huoneemme.

***

Minä lukisin sinulle ääneen hiljaisessa huoneessa
joka olisi meidän maailmamme.

Sinä näkisit kuinka sanat
muodostuvat huulillani.
Kuulisit ääneni.

Isoilla kirjaimilla hetken horjumaton paino

laskeutuminen pisteeseen.

Tauko, kevyesti

keuhkoihin vedetty ilma purkautuu seuraavaan
lauseeseen.

Minä kannattelisin sinua sanoilla
rakentaisin lautan
keinuttaisin sinut merelle
joka olisi huoneemme.

Kommentit

Karri Kokko sanoi…
Suosittelen, itselleen tai toiselle, joka päivä. Ei ole runous enää vaikeata, sitä tahtoo lisää.
viive sanoi…
Niin, tämä voisi olla julkiajateltu toive.

Voisi se tietysti muutakin olla.

Suositut tekstit