Som det kommer

Tämä on väärin tässä ei
suhtautumiseni roikkuu katosta

matalalla raskaina liukuvat pilvet

Hartiat ovat alkaneet säteillä
haamukipuaan taas
jännitän koko ajan

Helvetin näennäisyyksien näytelmä
välinpitämättömyys ja rohkeus
tämä pinta jonka puhkoo mennen tullen
pieninkin palanen armoa
mitä jos vaan

antaisi kehon täristä pelosta

Puhe eksyy eikä katse tavoita halua yrittää edes
halua muuta kuin kävellä huoneesta
jättää merkityksetön niin kuin se on eteenlaskettu

kävellä maailman tappiin
kiertää se kolme kertaa ja palata
auringonsakaroiden puhkomin taskuin

**

Hieman on väsy juu, viilentää, vii lentää valoon ja lämpöön
toivottaa vappuvillahousuja ja ilokuplia,

hierotaan neniä jälleennäkemisiksi kun taivasallas taas avautuu!