Kenenkään omaisuutta

Olen ystäväni heijastuma

Tämän pöydän ääressä
en usko itseen
en omaan
en minään

Edes kivun kautta
en lakkaa olemasta

Muu kuin toinen

Kommentit

sivuaskel sanoi…
En ole ystäväni heijastuma

Tämän pöydän ääressä
uskon
itseen
omaan
minään

Kivun kautta
lakkaa olemasta

Toinen kuin muu
10:01 ip.
Karri Kokko sanoi…
...ergo kirjoitan. Lainkaan vähättelemättä "tuskaasi", enkä vallankaan korostaakseni omiani, eiköhän tuo vierauden tai toiseuden kokemus ole paitsi merkki herkkyydestä juuri se syy joka saa niin sinut kuin meidät, ystäväsi, kerta toisensa jälkeen palaamaan tähän, minkä lohdullisuudesta meille on suotu pienen pieni, ajoittain häilähtävä aavistus.

yvphiork: ystäväphilosophienorkka
11:09 ip.
viive sanoi…
Se on vain välillä sietämätöntä, olla olematta, tajuta se sanojen tultua.

Mikähän on norkka, jokin nokkaeläin ehkä.
9:10 ap.
Karri Kokko sanoi…
N-kirjainta minäkin vähän ihmettelin, että mistä se tuli, filosofiorkka vai filosofienorkka. En ole oikein hyvä yhdyssanoissa, joskus turha muutenkin, ihan toinen. Ei mutta nyt helpotti. Piristytään!

tlnpp: tulppaaninippu!
11:07 ap.
Anonyymi sanoi…
Ah, lukihäiriö mulla lukitsi tuon, orkan ymmärränkin jo.

Yritetään, kiitos tulppaaneista, lempikukista.

cbexmy, öh.

vii
11:19 ap.
Lähetä kommentti

Suositut tekstit