Harmaan sävyjä - haparointia
Tukka takkuuntuu, pitkiä suhrunoroja valuttaa märkää rasvatulle iholle. Kiire puskee ihon alta suolaisena ja hammastahna viimeistelee asun, valkea tahra puhtaalla paidalla. Istahdan pöntön kannelle, puhelin kädessä. Kirjoitan viestiä ystävälle, kirjoitan toiselle. Pyydän. Itkettää. Merkitykset ovat minulta hukassa. Minkään mielet.
Oleminen on, mutta heikonlaisesti. Oleminen, elo on merkityksellistä, kaikkessa hämmentävyydessään, minulle vastataan. Kesän yöt ja päivät, joihin on herättävä, jotka on valvottava. Viimeistä liverrystä, siritystä, suhinaa myöten elettävä, ymmärrän. Mutta tässä kivikossa, näissä loisteputkilampuin valaistuissa humisevissa laatikoissa, näissäkinkö. Olen uupunut enkä ole yksin. Minulla on asiat hyvin, muistutetaan, kunpa ymmärtäisit sen, sanotaan.
Keskikaupungin pintaliitopaikan terassilla syöty lounas pyörii vatsassa. Mietin ystävän vastausta, toisen. Gandhin sanoja. Läheisen auttaminen, miten vaikealta se tuntuu, kun usko omaan on hukassa. Custom-made salaatti, tekisikö tänään mieli tofua ja artisokkaa, seuralaiselle aurinkokuivatut tomaatit ja mozzarella. Lounas kadulla. Lentolippu Mubaihin, Lusakaan, Pekingiin, Pietariin.
Kävelen iltaa lapsellisen ystävän rinnalla, katselen rattaissa nököttäviä pellavapäitä. Lapsia rantakadulla. Mietin katulapsia. Ystävä, äiti, puhuu valinnasta. Kuusi vuotta elämää hujunut ohi muille eläessä, lapsille. Eikä kyse ole kiittämättömyydestä tai katkeruudesta, kun antaa niin saa. The only way to find yourself is to lose yourself in helping others.
The only way to help yourself. Hävitä tekemiseen, löytyä. Sitä näen tehtävän ympärilläni. Ystävä, kolmas, maalaa seiniä, piirtää uutta maata pakolaiskeskuksessa asuville. Ystävä, neljäs, käy säännöllisesti vanhainkodissa juttelemassa, kuuntelemassa, olemassa läsnä. Ystävä, viides, rohkaisee, rakastaa hylätylle eläimelle uuden elämän, tekee palkatonta työtä paremman maailman eteen, eikä hän ole yksin. He eivät ole.
Elämä on tässä, vaikka ostaisin lentolipun, muuttaisin muualle elääkseni toisille löytääkseni itseni. Unohtaakseni mieleni löytääkseni sieluni. Elämä on tässä. Maailma syntyy minusta, heijastuu, minun maailmani. Tänä aamuna, eilisen jäljiltä. Enkä vieläkään tiedä mihin suuntaan.
Kommentit
Itse olet ihana. .)