Siivoan kellarikomeroa, kymmenen vuoden arkistointivelvollisuus on tullut täyteen. Käy kuten aina tällaisten projektien kohdalla, muistot tarraavat takiaisina hihansuuhun ja lahkeeseen. On ahdasta, kuumaa ja pölyistä. Ajatukset juuttuvat kuitenkin jokaisen paperinipun kohdalle.
Jätesäkki syö menneen ajan mukisematta - sileämmät otsat, epäselvät haaveet, iloinen, suloinen vaihto-oppilaan vapaus. Graduliturgia, tilastotieteen metodit, kirjoittajakoululaisen poikkipuoliset muistiinpanot, kasan printattuja runon puolikkaita. Ala-aste aikaiset kiiltokuvat ja Atlantin rannoilta kerätyt simpukat päätän lahjoittaa pojan tarhaan. Äidin kanssa käydyn kirjeenvaihdon kohdalla alkaa itkettää. Ajat sekoittuvat, rakkaus joka kiinnittää ihmiseen, myös minut itseeni, miten siitä pitäisi äitejä kiittää. Miten ohueksi tunnen oman äitiyteni alkumetreillä räpiköinnin. Yhtäkkiä ihmiseen kaadetaan kaikki mitä on. Vastuu on musertava, miten sen voi ymmärtää ja osata työstää, jakaa, rajoittaa jokaiseen hetkeen sopivassa suhteessa. On ikävä poikaa joka on ollut kaksi yötä mummin matkassa mökillä.
Äiti minä olen sinusta ylpeä, sanoo mökiltä tuoksuva poika ja rutistaa tiukemman otteen kaulasta kun pääsee syliin bussiterminaalissa. Vajaa kolmevuotias on ylpeä eli onnellinen.
Jätesäkki syö menneen ajan mukisematta - sileämmät otsat, epäselvät haaveet, iloinen, suloinen vaihto-oppilaan vapaus. Graduliturgia, tilastotieteen metodit, kirjoittajakoululaisen poikkipuoliset muistiinpanot, kasan printattuja runon puolikkaita. Ala-aste aikaiset kiiltokuvat ja Atlantin rannoilta kerätyt simpukat päätän lahjoittaa pojan tarhaan. Äidin kanssa käydyn kirjeenvaihdon kohdalla alkaa itkettää. Ajat sekoittuvat, rakkaus joka kiinnittää ihmiseen, myös minut itseeni, miten siitä pitäisi äitejä kiittää. Miten ohueksi tunnen oman äitiyteni alkumetreillä räpiköinnin. Yhtäkkiä ihmiseen kaadetaan kaikki mitä on. Vastuu on musertava, miten sen voi ymmärtää ja osata työstää, jakaa, rajoittaa jokaiseen hetkeen sopivassa suhteessa. On ikävä poikaa joka on ollut kaksi yötä mummin matkassa mökillä.
Äiti minä olen sinusta ylpeä, sanoo mökiltä tuoksuva poika ja rutistaa tiukemman otteen kaulasta kun pääsee syliin bussiterminaalissa. Vajaa kolmevuotias on ylpeä eli onnellinen.
Kommentit