Only too much is enough

asemalla humisee kaunis arki ja valkoiset laatat kun astuu edemmäs
ne huokaavat, hymyilen
vaikka työ on kesken, ajatus
ja kappale, vasta alussa vasta kappale
palanen vastakappale

sähkövaunu keinuu sumussa
valo siroaa sanat kallion kylkiin
hymyyn johtaneen ajatuksen

vasta raakileen, sellofaanissa